Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi valmistuneen Renny Räikkösen elämässä kolme vuotta on ollut sopiva sykli. Sähköasentajaksi valmistumisen jälkeen hän oli nosturiasentajana töissä kolme vuotta sekä nosturilaivalla että kilpailijalla ennen kuin siirtyi KP:lle kolme vuotta sitten. Keväällä hän sai opiskelut päätökseen.
Renny on aina ollut innostunut oppimaan uutta ja haastamaan itseään. Hän kokee, että Suomessa ollaan aika tarkkoja työnjaosta, vaikka toki työpaikoissakin on eroja. Muodollinen pätevyys ja meriitit vaativampiin töihin haettaan opintojen kautta.
− Olen aina ollut kiinnostunut laitteistojen kehittämisestä, suunnittelusta ja rakentamisesta, Renny toteaa.
− Lisäksi yksi suurimmistä syistä opiskella lisää oli oikein tekeminen. Sinnepäin ei riitä vaan suunnittelutyöt on tehtävä juuri oikein, jotta uudet laitteet tai ohjelmistot ovat turvallisia, toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Mahdollisuus oppia työssä
Tällä hetkellä Renny tekee nosturiasentajan ja -tarkastajan töitä sekä toimii projektipäällikkönä isommissa asennusprojekteissa. Hän nauttii laajasta työkentästään, mutta myöntää kyllä, että työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen on ollut välillä haasteellista ajankäytön osalta.
− Sähkötekniikan osalta minulla on ollut mahdollisuus oppia töissä, joka on toisaalta helpottanut opiskeluani, ainakin teorian ymmärtämistä käytännössä, Renny pohtii.
− Nostureissa on valtava määrä tekniikkaa ja laaja-alaiset toteutustapamahdollisuudet, joissa olen päässyt soveltamaan oppimaani käytännössä.
Nosturit ja kunnonvalvonta keskiössä
Opinnäytetyön idea oli muhinut Rennyllä jo pitkään ja kutkutteli taustalla. Pohjan sille antoi laivan opit. Siellä ohjelmoitavat logiikat ovat joka paikassa, ja niitä hyödynnetään monessa eri järjestelmässä toimintavarmojen komponenttien takia.
− Automaatioon tutustuessani jo edellisessä työpaikassa pohdin, miten itse rakentaisin älykkään nosturin.
Rennyn suurin intohimo on kuitenkin aina ollut kunnonvalvonnassa. Into ja halu kehittää laitteistoa, joka valvoo nosturin kuntoa sekä seuraa komponenttien elinkaarta. KP:lle tullessa opinnot olivat puolivälissä. Aihe opinnäytetyölle pyöri mielessä kuin myös WorkMate-kunnonvalvontalaitteen kehitysversio. Siitä se sitten lähti.
− Laivalla on tosi tarkat tuntiperusteiset huollot. Järkytys oli aluksi suuri, miten erilaiset toimintaperiaatteet nostureiden huolloille on eri tehtaissa. Keräsin exceliin dataa ja tutustuin siihen, miten mikäkin osa käyttäytyy ja vaikuttaa nosturin elinkaareen.
Turvallisuudessa tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kunnonvalvontajärjestelmän tavoitteenakin pitäisi olla nolla vikakeikkaa.
− Tässä tulee myös se todellinen säästö asiakkaalle, kun maksetaan vaan huolloista suunnitelman mukaan, ei niistä vikakeikoista, jotka vaikuttavat usein myös tuotantoon.
Nyt ensimmäisiä järjestelmiä on asennettu kahdeksan kappaletta. Saman tehtaan eri linjoilla on tuotantovaihteluita, jotka vaikuttavat nostureiden käyttöön ja sitä kautta huoltotarpeisiin. Etävalvonta mahdollistaa vikatiedot ilman, että pitää mennä paikan päälle.
− Vikailmoituksen jälkeen selvitetään mihin pystytään reagoimaan etänä tai voiko asiakas itse kuitata vian. Paikan päälle mennään totta kai, jos sille on tarvetta, Renny pohtii nykyteknologian hyötyjä.
Mitä seuraavaksi?
Pitkän opiskelujakson jälkeen Rennyllä on tunne, että työuran osalta hän on päässyt siihen mihin ennen opintoja ja niiden aikana tähtäsi. Vastuuta on tullut lisää mm. sähkösuunnittelussa ja erikoisnosturiprojekteissa. Tavoitteita ja suunnitelmia on valtavasti tulevaisuudelle.
− Haluan jakaa osaamistani ja kouluttaa uusia nosturiasentajia. Haluan kehittää WorkMate 2.0 -kunnonvalvontajärjestelmää vielä paremmaksi. Intoa on tehdä vaikka mitä, Renny nauraa.
− Toki opiskelu ja vaativa työ on rankka yhdistelmä. Ihan ensimmäiseksi aion viettää normaalia perhearkea, ja vaikka pyöräillä yhdessä, joka on yhteinen harrastus vaimon ja tytön kanssa. Höyryt päästän pihalle mielelläni motocrossradalla, sillä saan nollattua itseni.
Opiskelu sitouttaa
Rennyn isoisällä oli tapana sanoa, että asiat järjestyvät. Monta vuotta opintojen ja töiden välimaastossa ponnistellessa neuvosta on ollut apua.
− Opiskelu voi hetkellisesti laskea työtehoa, mutta pitkässä juoksussa se avaa uskomattoman määrän ovia sekä työntekijälle että työnantajalle. Jokainen investoitu euro tulee tuplana takaisin. Uskon ja luotan siihen, että työnantaja ymmärtää tämän.
− Joustoa se vaati ja paljon kaikilta osapuolilta, etenkin kotijoukoilta. Asiat kuitenkin aina järjestyivät. Pystyin työtä tekemällä antamaan koululle näyttöjä ja suorittamaan työtehtäviä, joka auttoi aina askeleen eteenpäin opinnoissa, ja samalla sain myös työt tehtyä.
Rennyn mottona voidaan todeta, että motivaatio kun on kohdallaan, niin asiat järjestyvät. Työnantajan puolelta opiskelun mahdollistaminen ja tukeminen on hänestä hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä.
