− Valmistuin puhelinasentajaksi 1984 ja vuonna 1987 tulin Porin teollisuuspuistoon samalla tittelillä töihin. Silloin täällä oli vain Outokumpu Oy Porin tehtaat, kertoo Markku Aho, laitehuollon ja tietoliikenteen tiiminvetäjä.
Työ oli aluksi televerkon kaapelointia. Toiminta alueella oli alkanut jo vuonna 1939 ja 80-luvun lopussa oli laajennusbuumi, jonka yhteydessä verkkoa rakennettiin parempaan kuntoon. Myöhemmin tuli työnkuvaan järjestelmien ylläpito. Isolla tehdasalueella työskenteli noin 2000 työntekijää. Lankapuhelimia oli satoja, oma puhelinvaihde ja välittäjät. Kaksi vuotta sitten lankapuhelinjärjestelmä suljettiin.
− Ensin tulivat langattomat puhelimet ja sitten kännykät 1993, kaikessa on oltu mukana ja ollaan edelleen. Muutoshan on jatkuva olotila ja työn rikkaus, kun saa koko ajan opetella uutta, Markku naurahtaa.
90-luvun alussa vedettyjä kaapeleita hyödynnetään edelleen, vaikka tekniikka on kehittynyt ja muuttunut erilaiseksi. Esimerkiksi alueen useat valvontajärjestelmät, kulunvalvonta, kameravalvonta ja KP:n oma tiedonkeruujärjestelmä mittauspisteineen on liitetty siihen.
Uusi logo työhaalariin
Markku Aho on kahteen otteeseen siirtynyt liiketoiminnan ulkoistuksen myötä työnantajalta toiselle. Ensin vuonna 2000 tehdasalueen kunnossapito siirtyi ABB Servicelle ja sitten 2006 KP-ServicePartnerille.
− Työ itsessään ei ole muuttunut, vaikka jokaisella organisaatiolla on ollut oma johtamis- ja toimintatapansa.
Outokummulla oli siihen aikaan hyvin perinteinen yrityskulttuuri, ABB taas toi mukanaan modernimpaa toimintaa, esimerkiksi asiakaspalvelukulttuurin ja laajat koulutusmahdollisuudet henkilöstölle.
− KP:lla taas on matala organisaatio, vuorovaikutus on helppoa ja johtaminen on hyvällä mallilla, Markku jatkaa tyytyväisenä.
Tällä hetkellä Porin teollisuuspuistossa on noin 20 eri yritystä, jotka on kaikki irrotettu Outokummusta yrityskaupoilla. Maailma on muuttunut ympärillä.
Ammatillisen osaamisen tärkeys
Markun puhe on hyvin innostunutta ja rönsyilevää. Tietoliikenne ja -tekniikka kiinnostavat valtavasti ja hän epäilee olevansa oikealla alalla, kun edelleen päivät hujahtavat ohi ja mielenkiintoista tehtävää riittää.
− Olen pyrkinyt pitämään omaa ammattitaitoa yllä ja suorittanut alan koulutuksia töiden ohella, Markku kertoo. Iltaopiskeluna suoritin työteknisen koulun ja myöhemmin järjestelmätukihenkilön ammattitutkinnon.
Markku haluaa myös jakaa osaamistaan nuorille. Hän on toiminut työpaikkaohjaajana jo lähes 20 vuotta. Tavoitteena on, että jotain oppia jäisi mukaan ja ennen kaikkea ylpeys omasta työstä.
− Vaikka alkuun koululaiset vievät aikaa ja resursseja, aina he tuovat jotain uutta tullessaan. Eikä sitä koskaan tiedä, vaikka joku todella innostuisi ja jäisi meille pidempäänkin töihin.
Aktiivinen vapaa-aika
Vapaa-aika on myös hyvin aktiivista elämää. Lapset ovat jo täysi-ikäisiä, joista nuorin asuu enää kotona, muut ovat maailmalla. Vaimon kanssa Markku puuhastelee parilla kesämökillä omakotitalon lisäksi ja reissaavat jonkin verran. Matkat on viime aikoina olleet ns. roadtrippejä omalla tai vuokra-autolla. Kuntoliikuntaa tulee harrastettua monipuolisesti. Jos sitten vielä aikaa jää, uppoaa se kaikkiin pöriseviin laitteisiin.
− Tällä hetkellä minulla on harrasteautoja, moottoripyöriä ja mopoja kaksi kutakin. Ostan rämiä, sitten entisöin ja kunnostan ne kokonaan ihan itse, Markku kertoo innostuneesti. On tullut opeteltua koneenkorjaus, hitsaus, verhoilutyöt ja maalaus.
− Olen tällainen rasvanäppi-tee-se-itse-mies. Kaikkea pitää itse korjata. Toki uutta kun hankkii, niin jostain vanhasta pitää luopua, kun vaimon mukaan kaikki pitää olla autotallissa piilossa, jossa tila on rajallista.
